Inhan tila
Inhan päärakennus länsipuolelta
Kuva. Jukka Laulajainen 2000
Putkinotkon tila, oikealta silloiselta nimeltään siis Inhanmaa, oli Joel Lehtosen omistuksessa 1905-22. Se oli kirjailijalle sekä taloudellinen sijoitus että kesänviettopaikka.
Kun Lehtonen kesällä 1905 liikkui Haukiniemellä, hän tapasi äitinsä Karolina Heikaraisen ja velipuolensa Aleksander Muhosen. Tällöin syntyi ajatus hankkia sukulaisille asuinpaikka. Tuuma toteutui saman vuoden joulukuussa, kun Lehtonen osti vähän yli 30 hehtaarin kokoisen Inhanmaan tilan Säämingin Tolvanniemen kylästä.
Inhan päärakennuksen rakennutti 1890-luvun lopulla Niilo Immonen, joka oli mestarina rakennettaessa Rauhalinnaa (1897-1900). Sieltä ylijäänyttä puutavaraa on käytetty Inhassa.
Vuoden ympäri Inhassa asui Lehtosen velipuoli Aleksander Muhonen perheineen. Kesinä 1914-20 Lehtonen oleskeli eniten Inhassa.
Ensimmäisen pidemmän jakson Lehtonen asui Inhanmaalla talvella 1906-1907 ja suunnitteli tilansa kaunistamista. Muhosen perhe asui uudehkon asuinrakennuksen toisessa päädyssä yhdessä tuvassa. Kirjailijalla oli omassa käytössään toisen pään tupa ja kaksi kamaria, joista toinen, "vinnikamari", tosin oli usein kesävieraiden käytössä.
Inhan päärakennus itäpuolelta.
Kuva: Jukka Laulajainen 2000
Lehtonen nikkaroi huonekaluja, rakennutti verannan omaan päätyynsä ja haaveili puutarhasta. Hän myös hiihteli jäätä pitkin Savonlinnaan ja kierteli Haukiniemen ja Varparannan kylissä. Lehtonen halusi olla taas maalaispoika ja samastua rahvaaseen, mutta samalla hän kävi vilkasta kirjeenvaihtoa ystäviensä kanssa ja oli näin yhteydessä aivan toisenlaiseen kulttuuripiiriin.
Kun Lehtonen osti Inhanmaan, hänen ensisijainen tarkoituksensa oli auttaa velipuolen köyhää perhettä. Kirjailijan haaveena oli rikkaan ja köyhän tasapainoinen rinnakkaiselo toisen hoitaman peltoviljelyn ja toisen harrastaman puutarhan keskellä. Lehtonen halusi tuntea Inhanmaan todelliseksi kodikseen ja pyrki viettämään siellä suurimman osan kesistään, vaikka käyttikin osan niistä lehtitöihin ja matkusteluun.
Kesähuvilalleen kirjailija tuli rauhoittumaan ja kokoamaan ajatuksiaan sekä hoitamaan terveyttään liikunnan ja kylpyjen avulla. Kun Muhoset tekivät peltotöitä, Lehtonen rakensi puutarhaa ja seurusteli kesävieraidensa kanssa. Iltaisin hän saattoi käydä ongella velipuolensa lasten kanssa.
Inhan kesävieraisiin kuuluivat ainakin rouva Sylvia Avellan ja tämän ystävätär neiti Edit Grenman, oopperalaulaja Harald Björkman, sosiologi ja poliitikko Rudolf Holsti puolisoineen, taidemaalari Juho Rissanen, taidehistorioitsija Ludwig Wennerström sekä läheisen Tynkkylänjoen kartanon poika Kalle Ikonen ja vuodesta 1916 alkaen hierojatar Lydia Thomasson, josta tuli Lehtosen vaimo vuonna 1920.
Harald Björkman voitelee Lehtosta tervalla Putkinotkossa kesällä 1916. Kuva: Otavan kuva-arkisto
Velipuolten välit muuttuivat kesä kesältä huonommiksi. Lehtonen koki unelmiensa sortuvan, kun kulttuurin luoma ero Muhosiin merkitsi enemmän kuin verisukulaisuus. Lehtonen oli sittenkin enemmän kouluja käynyt ja maailmaa nähnyt Wallenius-suvun kasvatti kuin Savon korpeen lehtolapseksi syntynyt huutolaispoika.
Lopulta tila kiinnosti Lehtosta enää taloudellisesti: paikkana, josta voi myydä metsää ja täydentää ruokavarastoja. Muhosten kohtalo kuitenkin huolestutti Lehtosta, sillä tila ei pystynyt elättämään suurperhettä. Loppuun asti kirjailija suunnitteli ostavansa velipuolelleen lisää maata, muttei toteuttanut aiettaan.
Lähde: Savonlinnan kaupunginkirjaston LehtoNet